Tänäänkin olemme kuunnelleet tuulen ujellusta ja kattopeltien kolinaa peiton alla nenä kiinni kirjassa.
Joulukirjani tänä vuonna oli väkevä aikalaiskuvaus; Katja Ketun Kätilö.
Niin vahva tarina ja kieli, joka tekee kertomuksesta täydellisen.
Mielestäni kirja olisi ansainnut finlandia-ehdokkuuden, mutta ehkä en näistä asioista niin paljon ymmärrä.
5 kommenttia:
Kiva kun kerrot mielipiteesi, kannustaa lukemaan. Paitsi, että pian minun kohdalla romaanien tilalle vaihtuvat koulukirjat.
Minustakin tämän kirjan kieli on aivan huikeaa. Harvoin tulee kirjan luettuaan sellainen olo, että tämähän pitää lukea uudelleen, mutta nyt tuli. Olisi sietänyt olla Finlandia ehdokkaana.
Olen lukenut Katja Ketun esikoisteoksen "Surujen kerääjä". Pidin siitä. Kätilöä en ole vielä aloittanut. Kirjat kuuluvat myös meidän jouluumme. Lahjaksi sain mm. Rosa Liksomin "Hytti nro 6" ja teoksen Helene Schjerfbeckin & Maria Wiikin kirjeenvaihdosta. Uskon, että Kätilö on myös omistamisen arvoinen romaani.
Lempeää ja sanarikasta vuotta 2012! :)
Tuo pitää lukea.
Ihanaa tulevaa, lempein tuulin, uusin kujein, onnellisin oloin! Halaus!
Pirkko, kanaattaa lukea noiden kirjablogistien suosituksia ja arviointeja, Lumiomena mulla linkkinä. Eihän sitä nyt pelkkiä läksyjä jaksa lukea ;)
Aivan totta Annikainen, pitää lukea uudelleen. Luultavasti uudelleen luettuna saa syvempiä ulottuvuuksia. Ilahduin kommentistasi!
Ninnu, Rosa Liksom pitäisi saada käsiin seuraavaksi. Nyt minulla luettavana Susan Fletcherin Meriharakat, joka on niin paksu, että muutama viikko menee.
Mitä elämä olisikaan ilman kirjoja?
Kiitos Satu, lempeistä tuulista ja hallauksesta! Ovat tosi tarpeen ;)
Lähetä kommentti